
Rytmilaite uintiharjoittelussa auttaa, kun uinti tuntuu kovalta mutta kello ei näytä parempaa aikaa. Pieni piippaava laite pakottaa uimarin pitämään sovitun vetotiheyden, ja silloin näkee nopeasti, kumpi vaivaa: liian kiireinen käsi vai liian hidas rytmi. Artikkeli on tarkoitettu kilpauimareille, triathlonisteille ja aikuisharrastajille, jotka haluavat mitattavaa kehitystä tasaisen kilometrien kasaamisen sijaan. Lopussa on valmis harjoitusmalli, jolla voi aloittaa jo seuraavalla hallivuorolla.
Mikä rytmilaite on ja miten se toimii
Rytmilaite on noin kolikon kokoinen, vesitiivis metronomi. Se piippaa korvan lähellä säädetyin väleinä, ja uimari ajoittaa jokaisen vedon tai käsivarren sisääntulon piippaukseen. Tunnetuin malli on FINIS Tempo Trainer Pro, joka maksaa suomalaisissa uintikaupoissa yleensä 35-50 €.
Laitteessa on tavallisesti kaksi pääasetusta. Ensimmäisessä säädetään sekunteja piippausten välillä, esimerkiksi 1,20 s yhtä vetosykliä kohden. Toisessa säädetään vetoja minuutissa. Kolmas käyttötapa on tahdittaa kokonaista matkaa, jolloin laite piippaa esimerkiksi 25 metrin välein ja uimari tietää heti, onko hän edellä vai jäljessä tavoitevauhdista.
Laite kiinnitetään uimalasien remmiin takaraivolle tai tungetaan uimahatun alle korvan taakse. Silikonihatun alla se pysyy hyvin paikallaan. Kankaisen hatun alla se pääsee helpommin liikkumaan.
Vetotiheys ja vetopituus kulkevat käsi kädessä
Uintinopeus on yksinkertaisesti vetotiheys kerrottuna vetopituudella. Jos vetotiheyttä nostaa ja vetopituus lyhenee samassa suhteessa, vauhti ei muutu, mutta energiaa kuluu enemmän. Ilman rytmilaitetta tätä on lähes mahdotonta huomata itse.
Kokenut valmentaja katsoo ensin vetomäärää altaanmitalla ja vasta sitten tiheyttä. Aikuisharrastajan vapaauinnissa 25 metrin altaassa vetoja kertyy usein 18-24 (yksi käsi = yksi veto). Kun uimari pitää rytmilaitteen kanssa saman tiheyden ja laskee vetonsa, tulos kertoo suoraan, kehittyykö ote vedestä.
Vapaauinnin vetotiheyttä mitataan yleensä sykleinä minuutissa. Yksi sykli tarkoittaa molempien käsien vetoa. Aikuisharrastajilla tiheys on usein 40-55 sykliä minuutissa, nopeilla kilpauimareilla sprinttimatkoilla selvästi yli 60. Luvut vaihtelevat paljon pituuden, käsivarren mitan ja uintityylin mukaan, joten niitä ei kannata pitää tavoitteina sellaisinaan.
Askel askeleelta: oman rytmin löytäminen
Ammattilainen aloittaa porrastestillä. Se kestää noin 20-30 minuuttia, ja siihen tarvitaan rytmilaite, kello ja joku, joka kirjaa tulokset ylös. Testi menee näin:
1. Ui 100 metriä vapaasti ja mittaa luonteva vetotiheytesi laitteen avulla tai valmentajan sekuntikellolla.
2. Aseta laite noin 0,10 s hitaammaksi kuin luonteva sykliaikasi ja ui 100 metriä. Kirjaa aika ja vetomäärä per allas.
3. Nopeuta laitetta 0,03-0,05 s kerrallaan ja toista 100 metriä 30-45 sekunnin palautuksella.
4. Jatka, kunnes vetomäärä alkaa kasvaa jyrkästi tai aika lakkaa paranemasta.
5. Valitse harjoitusrytmiksi kohta juuri ennen sitä, missä tekniikka hajosi.
Tuloksena saat henkilökohtaisen ikkunan, jossa uinti on taloudellisinta. Testi kannattaa toistaa 6-8 viikon välein. Pitkästä kierroksia laskevasta harjoituksesta kerrotaan lisää artikkelissa uintikello ja kierrosten laskenta altaassa, sillä uintikellon SWOLF-luku sopii hyvin rytmilaitteen pariksi.
Myytti: korkeampi vetotiheys tekee aina nopeammaksi
Moni triathlonisti on lukenut, että pitkän matkan huippuuimarit uivat nopealla tahdilla, ja nostaa oman tiheytensä saman tien 10-15 sykliä minuutissa. Tuloksena on usein räpiköintiä, jossa käsi palaa veden pinnalle ennen kuin veto on tehnyt työnsä.
Korkea tiheys toimii vain, jos ote vedestä säilyy. Pitkäkätinen uimari, jolla on hyvä liuku, voi olla nopeimmillaan matalalla tahdilla. Lyhyempi uimari tai avovedessä aaltojen keskellä uiva voi hyötyä tiheämmästä rytmistä, koska pitkä liuku pysähtyy aallokossa. Suomen järvillä ja merellä, esimerkiksi Hangon avovesitapahtumissa, sivutuuli ja aallokko suosivat yleensä hieman tiheämpää tahtia kuin uimahalli.
Myytin kumoaa helposti porrastesti: tiheyden nosto kannattaa vain niin kauan kuin vetomäärä altaanmitalla pysyy lähes ennallaan.
Yleisimmät virheet rytmilaitteen kanssa
Liian suuret hypyt asetuksissa. Kun laitetta nopeuttaa 0,15 s kerralla, keho ei ehdi sopeutua ja tekniikka hajoaa. Pienet 0,02-0,05 sekunnin muutokset tuottavat paremman tuloksen viikossa kuin rajut muutokset yhdessä harjoituksessa.
Laite päällä jokaisessa harjoituksessa. Rytmilaite on mittaväline. Jos sitä käyttää jatkuvasti, uimari oppii seuraamaan piippausta sen sijaan, että tuntisi rytmin itse. Riittää, kun sitä käyttää 1-2 kertaa viikossa tiettyjen sarjojen aikana.
Vetomäärän laskeminen unohtuu. Pelkkä tahdissa pysyminen kertoo vain puolet. Ilman vetomäärää on mahdotonta tietää, kasvoiko nopeus vai lyhenikö veto.
Yksi poikkeus on syytä mainita. Selkäuinnissa ja rintauinnissa laitetta käytetään hieman eri tavalla: rintauinnissa piippaus ajoitetaan usein käsien eteenvientiin, ja liukuvaihe on rytmissä mukana. Rintauinnin laskennassa yksi veto vastaa yhtä sykliä, joten vapaauinnin lukuja ei voi siirtää sellaisenaan.
Rytmilaitteen yhdistäminen muihin välineisiin
Rytmilaite toimii hyvin pull buoyn kanssa. Kun jalat eivät tuota vauhtia, tahdin pitäminen paljastaa nopeasti vedon tehon. Kämmenlevyjen kanssa tiheyttä kannattaa laskea 0,05-0,10 s, koska suurempi pinta-ala hidastaa vetoa luonnostaan. Lisää tästä löytyy artikkelista paddles eli kämmenlevyt uintiharjoittelussa.
Etusnorkkelin kanssa rytmilaite sopii tekniikkasarjoihin, koska hengitys ei katkaise rytmiä. Joustoräpylät puolestaan nostavat vauhtia niin paljon, että vapaauinnin sykliaika kannattaa asettaa erikseen räpyläsarjoja varten.
Rytmilaitteen löytää yleensä uintiin erikoistuneista kaupoista ja uimahallien ProShopeista, ei tavallisista urheilukaupoista. Valikoimaa voi selata harjoitteluvälineiden osastolla. Akulla toimivien mallien akku kestää tyypillisesti 1-3 vuotta, ja kaikissa malleissa sitä ei voi vaihtaa itse. Se kannattaa tarkistaa ennen ostoa.
UKK
Sopiiko rytmilaite aloittelevalle aikuisuimarille?
Sopii, kun uimari jaksaa uida vähintään 400 metriä vapaauintia yhtäjaksoisesti. Sitä ennen tekniikan perusteet tuottavat enemmän kuin tahdin hiominen.
Kuuleeko piippauksen uimahallin melussa?
Kuulee, kun laite on hatun alla korvan takana. Äänenvoimakkuutta ei useimmissa malleissa voi säätää, joten laitteen paikka ratkaisee. Kahden hatun alla ääni vaimenee selvästi.
Voiko rytmilaitetta käyttää kilpailussa?
Suomen Uimaliiton alaisissa allaskilpailuissa tahdistuslaitteita ei käytetä, sillä kilpailusäännöt kieltävät nopeutta tai tahtia ohjaavat apuvälineet. Triathlonin ja avovesitapahtumien säännöt vaihtelevat, joten ne kannattaa tarkistaa järjestäjältä.
Vetotiheyden hallinta käytännön harjoitteluun
Rytmilaite tekee vetotiheydestä mitattavan asian. Tee porrastesti, kirjaa ylös oma rytmi-ikkunasi ja käytä laitetta 1-2 sarjassa viikossa, esimerkiksi 8 x 100 m kiinteällä tahdilla ja vetomäärä laskien. Kun vetomäärä pysyy samana mutta tahti nopeutuu 0,05 s, tulos näkyy kellossa noin 2-4 sekunnin parannuksena sadalla metrillä.
Laitteen hinta on vain murto-osa kauden hallimaksuista. Toimiakseen se vaatii kärsivällisyyttä: pienet säädöt, rehellisen laskennan ja välillä harjoituksia ilman piippausta, jotta rytmi siirtyy laitteesta uimarille itselleen.