Vesipallon pelipallon koot ja otepinnat ikäluokittain ratkaisevat, oppiiko nuori pelaaja heittämään oikealla tekniikalla vai kompensoiko hän liian isoa palloa olkapäällään. Tämä artikkeli on tarkoitettu vanhemmille, valmentajille ja seurojen välinevastaaville, jotka hankkivat palloja junioreille tai aikuisten harrastajaryhmälle. Saat tästä selkeän kuvan siitä, mikä pallokoko sopii mihinkin ikään, miten otepinta vaikuttaa peliin ja miten pallon kunnon tunnistaa ennen kuin se pilaa harjoituksen.
Vesipallon pallokoot 1-5 ja niiden mitat
Vesipallossa käytetään numeroituja kokoja samaan tapaan kuin jalkapallossa. Kansainvälinen lajiliitto World Aquatics, entinen FINA, määrittää viralliset mitat aikuisten pallojen osalta. Junioripallojen mitat vaihtelevat hieman valmistajittain.
Koko 5 on miesten virallinen pallo. Sen ympärys on 68-71 cm, paino 400-450 g ja sisäpaine 90-97 kPa. Koko 4 on naisten pallo, ympärykseltään 65-67 cm. Paino on sama, mutta paine on matalampi, noin 83-90 kPa. Muutaman sentin ero kuulostaa pieneltä, mutta kädessä sen tuntee heti.
Koko 3 on junioripallo, jonka ympärys on tyypillisesti noin 58-61 cm. Sitä käyttävät useimmiten noin 10-14-vuotiaat. Koot 1 ja 2 on tarkoitettu lajin aloittaville lapsille, minipelaajille ja uimakoulujen pallopeleihin. Ne ovat kevyempiä ja niin pieniä, että lapsi saa pallon kämmenen päälle ilman toista kättä.
Vesipallon pelipallon koot ikäluokittain käytännössä
Ikäluokkasuositus on lähtökohta, ei laki. Lopullisen sanan sanovat sarjan säännöt ja valmentajan arvio pelaajan kädestä. Tyypillinen jako seuroissa menee näin:
Alle 9-vuotiaat: koko 1 tai 2, usein kevyempi harjoitusmalli.
9-12-vuotiaat: koko 2 tai 3 käden koosta ja taitotasosta riippuen.
12-15-vuotiaat: koko 3, tyttöjen ryhmissä siirtymä kokoon 4 alkaa.
Naiset ja tytöt noin 14-15 vuoden iästä: koko 4.
Miehet ja pojat noin 15-16 vuoden iästä: koko 5.
Rajatapauksia on paljon. Nopeasti kasvanut 13-vuotias poika, jolla on aikuisen kämmen, voi hyötyä koon 4 pallosta jo ennen kuin sarja sitä vaatii. Myöhään kehittyvä 15-vuotias taas saattaa heittää koon 5 pallolla niin, että kyynärpää putoaa ja olkapää ottaa iskun. Valmentaja katsoo ensin, saako pelaaja pallon otettua yhdellä kädellä vedestä ilman, että ranne kääntyy alle. Jos ei saa, pallo on liian iso.
Aikuisten harrasteryhmissä toimii sama ajatus. Sekaryhmässä, jossa pelaa sekä miehiä että naisia, moni seura käyttää kokoa 4, jotta kaikki pääsevät heittämään kunnolla.
Otepinta: miksi pallon pinnalla on niin paljon väliä
Vesipallo otetaan märällä kädellä pinnalta, usein yhdellä kädellä ja vastustajan roikkuessa selässä. Siksi pallon pinta on kuvioitu. Virallisten pallojen kumipinnassa on hienojakoinen nystyrä- tai uurrekuvio, joka antaa sormille pidon myös silloin, kun pallo on liukas.
Mikasa W6000W on tunnetuin miesten kilpapallo, ja sitä on käytetty arvokisoissa vuosikymmeniä. Naisten vastine on Mikasa W6009W. Molempien hinnat liikkuvat noin 40-60 eurossa. Toinen yleinen merkki on KAP7, joka on vahva etenkin Pohjois-Amerikassa. Pelkät harjoituspallot ja minipallot maksavat tyypillisesti 15-35 €.
Otepinnan voi jakaa karkeasti kolmeen tyyppiin. Kilpapallon pinta on tarttuva mutta hienojakoinen, jotta laukaus lähtee puhtaasti sormista. Harjoituspallon pinta on usein kovempi ja kestävämpi, koska sitä heitetään päivittäin satoja kertoja. Lasten pehmopalloissa pinta on pehmeä ja usein vaahtomuovipohjainen, jolloin osuma kasvoihin ei satu eikä pelko pallosta synny.
Myytti: mitä tarttuvampi pallo, sitä parempi
Moni aloittelija ja vanhempi uskoo, että mahdollisimman pitävä pallo tekee pelaajasta paremman. Asia ei ole näin. Liian tahmea pinta jarruttaa pallon irtoamista sormista, jolloin laukaus jää lyhyeksi ja kiertää sivulle. Pelaajan pitää oppia pitämään palloa sormenpäillä ja kämmenen tuella, ei tarrautumalla.
Toinen puoli asiaa on se, että uusi pallo on aina tarttuvampi kuin muutaman kuukauden käytössä ollut. Juniorin, joka harjoittelee kotona upouudella pallolla ja pelaa ottelussa kuluneella, kannattaa tottua molempiin. Valmentajat kierrättävät tästä syystä usein vanhoja ja uusia palloja samassa harjoituksessa.
Kloori, aurinko ja pallon kuluminen
Suomalaisissa uimahalleissa veden klooripitoisuus kuluttaa kumia tasaisesti. Pallon pinta silottuu, kuvio madaltuu ja väri haalistuu. Kovassa seurakäytössä, 4-6 harjoituskertaa viikossa, harjoituspallo menettää otteensa tyypillisesti 6-12 kuukaudessa.
Kesällä moni seura siirtyy pelaamaan maauimaloihin tai järviin. UV-säteily kovettaa kumia nopeammin kuin kloori. Pallot kannattaa säilyttää varjossa verkkokassissa, ei auringossa allasreunalla. Kylmä vesi ei vahingoita palloa, mutta paine laskee hieman, joten se kannattaa tarkistaa ennen ottelua.
Pallon paineen mittaamiseen tarvitaan pumppu ja painemittari, jotka maksavat yhdessä noin 15-30 €. Ammattilainen tarkistaa paineen ennen jokaista ottelua, koska ylipaineinen pallo pomppii kädestä ja alipaineinen vajoaa liian syvälle otteessa.
Yleisimmät virheet pallon valinnassa
Liian iso pallo liian aikaisin. Vanhempi ostaa lapselle ”oikean” koon 5 pallon, koska sitä käytetään televisiossa. Lapsi oppii heittämään kahdella kädellä tai kääntämään rannetta, ja virheellinen tekniikka vaatii myöhemmin kuukausien korjaamisen.
Rantapallon tai lelupallon käyttö harjoituksissa. Kevyt muovipallo liikkuu tuulessa ja vedessä aivan eri tavalla kuin vesipallo. Uimakoulun leikkeihin se käy, mutta syötön ja laukauksen harjoitteluun se ei sovi.
Paineen unohtaminen. Seuran pallokassissa on usein palloja, joiden paineet vaihtelevat rajusti. Pelaaja ei tiedä, miten seuraava pallo käyttäytyy, ja syöttöjen tarkkuus kärsii.
Mistä vesipallot ja muut varusteet hankitaan
Vesipallot kuuluvat uintikaupan erikoisvalikoimaan, eikä niitä aina löydy jokaisesta liikkeestä. Isommissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Tampereella ja Turussa, valikoima on laajempi, ja monet uimahallien yhteydessä toimivat myymälät tilaavat palloja seuroille erikseen. Lisätietoa hallien myymälöistä löytyy artikkelista uintihalleissa toimivat ProShopit.
Pallon lisäksi pelaaja tarvitsee korvasuojallisen vesipallolakin ja tukevat uimahousut tai uimapuvun. Näistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa vesipallon erikoisvarusteet harrastajalle. Yleiset palloilulajien välineet ja maalit kuuluvat taas urheilukauppoihin, joten maaliverkkoja ja kehikoita kannattaa etsiä sieltä. Jos seura hankkii kerralla kymmeniä palloja, kannattaa pyytää kauppakohtainen tarjous, kuten artikkelissa uintikaupan tarjouspyyntö isolle uimaseuralle neuvotaan.
UKK
Minkä kokoinen vesipallo sopii 10-vuotiaalle?
Useimmiten koko 2 tai 3. Jos lapsi saa koon 3 pallon otettua yhdellä kädellä vedestä ja heitettyä sen ilman, että kyynärpää putoaa, se on hyvä valinta. Muuten kannattaa pysyä koossa 2 vielä kauden ajan.
Mikä ero on naisten ja miesten vesipallolla?
Naisten koon 4 pallon ympärys on 65-67 cm ja miesten koon 5 pallon 68-71 cm. Paino on molemmissa 400-450 g, mutta naisten pallon sisäpaine on matalampi, mikä tekee siitä hieman pehmeämmän otteessa.
Kuinka usein vesipallo pitää vaihtaa?
Aktiivisessa seurakäytössä harjoituspallo kestää tyypillisesti 6-12 kuukautta, ennen kuin pinta silottuu ja ote heikkenee. Ottelupallot kannattaa pitää erillään harjoituspalloista, jolloin ne säilyvät hyvässä kunnossa useamman kauden.
Oikea pallo kasvattaa paremman pelaajan
Pallon koko kannattaa valita pelaajan käden ja vahvuuden mukaan, ei pelkän iän mukaan. Juniorin kehitykselle tärkeintä on, että hän saa otettua pallon yhdellä kädellä ja heitettyä sen oikealla tekniikalla. Otepinnan pitää antaa pitoa, mutta liian tahmea pinta ei opeta mitään. Pidä pallojen paine tasaisena, säilytä niitä varjossa ja vaihda kuluneet harjoituspallot ajoissa. Silloin samat 20-60 euron hankinnat kestävät koko kauden ja tukevat oikean tekniikan oppimista.